Sivun banneri, jossa on verkostomainen graafinen kuvio. Kuviossa on näkyy toisiinsa yhdistyneitä pisteitä ja viivoja eri väreissä. Ne symboloivat kokonaisarkkitehtuurin elementtien ja yhteyksien verkostoa.

Kokonaisarkkitehtuuri – mitä se on ja miten se auttaa organisaatioita kehittymään

Tämä sivu on Eetu Niemen tietopaketti kokonaisarkkitehtuurista – kattava, selkeä ja käytännönläheinen johdatus aiheeseen. Sivulla kerrotaan, mitä kokonaisarkkitehtuuri on, miten sitä hyödynnetään ja miten organisaatiot voivat aloittaa arkkitehtuurityön. Se on suunnattu kaikille, jotka haluavat ymmärtää, mitä kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa ja miten sitä voi hyödyntää organisaation kehittämisessä, muutoksenhallinnassa ja digitalisaatiossa.Tavoitteena on tehdä kokonaisarkkitehtuurista ymmärrettävä, käytettävä ja hyödyllinen työkalu kaikille.

Tältä sivulta saat vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:
● Mitä kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa?
● Mitkä ovat kokonaisarkkitehtuurin hyödyt?
● Missä kokonaisarkkitehtuuria hyödynnetään?
● Miten kokonaisarkkitehtuurityö organisoidaan?
● Miten kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen kannattaa aloittaa?
● Mikä on kokonaisarkkitehdin rooli?
● Miten kokonaisarkkitehtuuri liittyy tiedonhallintaan, tietoturvaan ja vastuullisuuteen?

Mikä on kokonaisarkkitehtuuri?

Kokonaisarkkitehtuuri (enterprise architecture, EA), jota kutsutaan myös yritysarkkitehtuuriksi, on strateginen lähestymistapa organisaation kehittämisen ja muutoksen johtamiseen. Sen tavoitteena on varmistaa, että organisaation strategia, toiminta, tiedot ja teknologia tukevat toisiaan ja yhteisiä päämääriä.Kokonaisarkkitehtuuri perustuu määrämuotoisiin ja rakenteellisiin kuvauksiin, joissa jäsennetään organisaation keskeiset osat – prosessit, palvelut, tietovarannot, tietojärjestelmät ja teknologiat – sekä niiden väliset yhteydet. Näiden kuvausten avulla saadaan yhteinen näkemys siitä, miten organisaatio toimii ja miten sitä kannattaa kehittää.Käytännössä kokonaisarkkitehtuuri on myös toiminto ja työskentelytapa, jossa arkkitehdit ja muut asiantuntijat ylläpitävät ja hyödyntävät näitä kuvauksia yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Arkkitehtuurityö tukee suunnittelua, päätöksentekoa ja kehittämistä kaikilla tasoilla – strategisesta johtamisesta projekteihin.Kokonaisarkkitehtuurin avulla organisaatiot voivat parantaa päätöksentekoa, hallita monimutkaisuutta, varmistaa vaatimustenmukaisuuden (esimerkiksi tietoturvan, tietosuojan ja vastuullisuuden osalta) sekä ohjata kehittämistä toiminnan tavoitteiden mukaisesti. Se on ennen kaikkea väline yhteisen ymmärryksen, suunnan ja vaikutusten hallintaan.

Tutustu tarkemmin

Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa organisaatioita tekemään parempia päätöksiä, hallitsemaan monimutkaisuutta ja kehittämään toimintaansa tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Sen avulla varmistetaan, että strategiat, prosessit, tieto ja teknologia tukevat toisiaan ja yhteisiä päämääriä.Jotkin kokonaisarkkitehtuurin hyödyistä näkyvät nopeasti, toiset rakentuvat ajan myötä. Pitkällä aikavälillä kokonaisarkkitehtuuri vahvistaa organisaation kykyä sopeutua muutokseen ja ohjata kehittämistä tavoitteellisesti.

Keskeiset hyödyt

● Paremmat päätökset: kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa jäsenneltyä, ajantasaista tietoa päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. Se auttaa tunnistamaan riippuvuudet ja vaikutukset ennen päätöksiä.
● Onnistuneemmat hankkeet: parempi valmistautuminen ja yhteinen pohjatieto lyhentävät esiselvityksiä ja vähentävät yllätyksiä – hankkeet etenevät hallitummin ja tulokset paranevat.
● Parempi muutosvalmius: kokonaisarkkitehtuuri lisää organisaation ketteryyttä ja resilienssiä – muutosten vaikutukset tunnetaan ja siirtymät voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti.
● Tehokkuus ja kustannussäästöt: päällekkäisyydet ja turhat ratkaisut tunnistetaan ja poistetaan. Resurssit kohdennetaan sinne, missä ne tuottavat eniten arvoa.
● Monimutkaisuuden hallinta: asiat ja niiden väliset riippuvuudet tehdään näkyviksi, jolloin niitä voidaan hallita paremmin.
● Yhteinen kieli ja yhteistyö: kokonaisarkkitehtuuri luo yhteisen sanaston ja näkymän organisaation rakenteisiin, mikä vahvistaa yhteistyötä ja viestintää yli yksikkörajojen.
● Riskien ja vaatimusten hallinta: arkkitehtuurin avulla voidaan varmistaa tietoturvan, tietosuojan ja vastuullisuuden toteutuminen sekä täyttää sääntelyn ja standardien vaatimukset.
● Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen: kokonaiskuva paljastaa kehittämisen ja innovoinnin paikkoja – riippuvuuksien ymmärtäminen voi johtaa aivan uusiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin.

Kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset

Kokonaisarkkitehtuuri perustuu rakenteellisiin ja määrämuotoisiin kuvauksiin, joilla jäsennetään organisaation toimintaa, tietoja, tietojärjestelmiä ja teknologiaa sekä niiden välisiä yhteyksiä. Näiden kuvausten avulla muodostetaan kokonaiskuva siitä, miten organisaatio toimii, miten tieto liikkuu ja miten teknologia tukee tavoitteita.

Arkkitehtuurinäkökulmat

Tyypillisesti kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan organisaation sisältöjä useista näkökulmista, jotka yhdessä muodostavat kattavan kokonaiskuvan toiminnasta, tiedoista ja teknologioista.● Strateginen taso: kuvaa organisaation kyvykkyydet eli sen, mitä organisaatio osaa ja pystyy tekemään saavuttaakseen tavoitteensa. Kyvykkyydet ovat linkki strategian ja käytännön toiminnan välillä ja auttavat kohdentamaan kehittämistä sinne, missä se tuottaa eniten arvoa.
● Toiminta-arkkitehtuuri: kuvaa organisaation prosessit, palvelut, roolit ja sidosryhmät – eli sen, miten toiminta on organisoitu ja miten arvoa tuotetaan asiakkaille ja muille sidosryhmille.
● Tietoarkkitehtuuri: kuvaa käsiteltävät tietoryhmät ja niiden väliset suhteet. Se jäsentää, mitä tietoa organisaatiossa on, missä sitä syntyy, miten sitä käytetään ja miten se tukee päätöksentekoa.
● Tietojärjestelmäarkkitehtuuri: kuvaa järjestelmät ja integraatiot, joissa tietoa käsitellään ja siirretään. Sen avulla tunnistetaan järjestelmien roolit, riippuvuudet ja kehittämistarpeet.
● Teknologia-arkkitehtuuri: kuvaa teknologia-alustat ja -ratkaisut, jotka tukevat järjestelmiä ja varmistavat toiminnan jatkuvuuden ja turvallisuuden.Kokonaisarkkitehtuurissa voidaan kuvata myös muutokseen liittyviä asioita, kuten kehittämispaketteja, tiekarttoja tai siirtymävaiheita.

Kaavio, joka esittää riveinä kokonaisarkkitehtuurin viisi näkökulmaa ja niihin liittyviä sisältöjä. Jokaisella rivillä on kuvattu kyseisen näkökulman sisältöjä, kuten Kyvykkyyskartta, Toiminnan tietotarpeet ja Tietojärjestelmäkartta.

Karkea mutta konkreettinen

Kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset ovat karkean mutta konkreettisen tason esityksiä – kuten kyvykkyys-, prosessi-, tieto-, järjestelmä- ja teknologiakarttoja – jotka näyttävät rakenteet ja riippuvuudet selkeästi.Kokonaisarkkitehtuuri ei yleensä kuvaa suoraan fyysisiä asioita, kuten henkilöitä, rakennuksia tai edes palvelimia. Sen sijaan se toimii loogisella tasolla, jossa tarkastellaan aineettomia elementtejä.Kuvauksia voidaan rikastaa lisätiedoilla, jotka auttavat arvioimaan ja vertailemaan kokonaisuuden osia. Tällaisia ovat esimerkiksi kustannukset, kriittisyys, laatu, riskit ja omistajuus. Näitä voidaan esittää visuaalisesti esimerkiksi heatmapeilla.Hyvä kokonaisarkkitehtuuri kuvaa nykytilan, tavoitetilan ja niiden välisen muutoksen – riittävän yksinkertaisesti, jotta se on ylläpidettävissä, mutta riittävän tarkasti, jotta se tukee päätöksentekoa ja kehittämistä.

Määrämuotoisuus ja rakenteellisuus

Kokonaisarkkitehtuurin vahvuus on sen rakenteellisuus – kuvaukset muodostuvat elementeistä (kuten prosesseista, tietoryhmistä ja järjestelmistä) ja yhteyksistä niiden välillä. Tämä rakenne tekee arkkitehtuurista analysoitavaa ja yhteismitallista.Määrämuotoisuus puolestaan varmistaa, että kuvaukset noudattavat samaa logiikkaa ja ovat vertailukelpoisia ja helposti tulkittavia. Siksi tukena käytetään viitekehyksiä ja kuvauskieliä (notaatioita), kuten ArchiMate, jotka tarjoavat yhteiset pelisäännöt kuvausten laatimiseen ja ylläpitoon. Kokonaisarkkitehtuurin laatimisessa voidaan hyödyntää myös viitearkkitehtuureita, joista parhaimmillaan saa kuvauksiin valmiita rakenteita ja yhteistä terminologiaa.

Kuvassa on havainnollistava verkostomainen kaavio, joka kuvaa kokonaisarkkitehtuurin rakenteellisuutta. Siinä on erivärisiä palloja, jotka edustavat kokonaisarkkitehtuurin elementtejä, kuten prosesseja, tietoryhmiä ja järjestelmiä, ja viivat yhteyksiä.

Muut arkkitehtuurikuvaukset

Organisaatioissa on usein paljon muitakin arkkitehtuurilta näyttäviä kuvauksia – esimerkiksi prosessikaavioita, teknisiä järjestelmäkuvauksia tai projektikohtaisia ratkaisuarkkitehtuureja.Nämä eivät yleensä ole kokonaisarkkitehtuuria, mutta niillä voi olla siihen kytkös. Hyvä kokonaisarkkitehtuuri ohjaa näiden tarkempien kuvausten tekemistä ja linkittää ne osaksi suurempaa kokonaisuutta.

Kokonaisarkkitehtuurin hyödyntäminen

Kokonaisarkkitehtuurin arvo syntyy sen hyödyntämisestä. Sitä käytetään ennen kaikkea suunnittelun ja päätöksenteon tukena – auttamaan organisaatioita hahmottamaan kokonaisuuksia, tekemään parempia päätöksiä ja varmistamaan, että kehittäminen etenee yhteisten tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti.Hyödyntäminen tapahtuu yleensä yhteistyön ja vuoropuhelun kautta: kokonaisarkkitehti tuo kokouksiin ja suunnitteluun jäsenneltyä tietoa, visualisointeja ja analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään organisaation tilaa ja tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Yhteistyö muiden toimintojen kanssa

Kokonaisarkkitehtuurin arvo syntyy sen hyödyntämisestä. Sitä käytetään ennen kaikkea suunnittelun ja päätöksenteon tukena – auttamaan organisaatioita hahmottamaan kokonaisuuksia, tekemään parempia päätöksiä ja varmistamaan, että kehittäminen etenee yhteisten tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti.Hyödyntäminen tapahtuu yleensä yhteistyön ja vuoropuhelun kautta: kokonaisarkkitehti tuo kokouksiin ja suunnitteluun jäsenneltyä tietoa, visualisointeja ja analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään organisaation tilaa ja tulevaisuuden vaihtoehtoja.Jotta tämä onnistuisi, tulee kokonaisarkkitehtuuritoiminnon toimia tiiviissä yhteistyössä muiden keskeisten toimintojen kanssa. Näitä ovat esimerkiksi strateginen ohjaus, kehittäminen, projektisalkunhallinta ja IT-johto sekä tietoturva ja riskienhallinta. Vaatimuksena on myös, että päätöksentekijät huomioivat arkkitehtoniset asiat siinä missä esimerkiksi taloudelliset tai toimintaympäristöön liittyvät tekijät.

Kaaviossa on keskellä kuusikulmio, jossa lukee "Kokonaisarkkitehtuuri". Sen ympärillä on kuusi heksaa, jotka kuvaavat kokonaisarkkitehtuuriin liittyviä sidostoimintoja, kuten Strategia ja sen toimeenpano, Hanke- ja projektisalkun hallinta ja IT-kehittämine

Tyypillisiä hyödyntämiskohteita

● Strateginen johtaminen: auttaa hahmottamaan organisaation kokonaiskuvan ja suuntaamaan kehittämistä strategisten tavoitteiden mukaisesti.
● Hankkeiden ja projektien valmistelu: tukee hankkeiden valintaa, määrittelyä ja riippuvuuksien hallintaa.
● IT-kehittäminen ja teknologiasuunnittelu: antaa näkyvyyden järjestelmiin, tietovirtoihin, teknologioihin, mikä helpottaa valintoja ja elinkaaren hallintaa.
● Vaatimustenmukaisuuden varmistaminen: tukee tietoturva-, tietosuoja- ja vastuullisuusvaatimusten täyttämistä dokumentointi- ja suunnittelumenetelmänä.
● Prosessien ja palveluiden kehittäminen: auttaa tunnistamaan päällekkäisyyksiä ja suuntaamaan kehittämistä vaikuttavimpiin kohteisiin.
● Organisaatiomuutokset: tukee fuusioiden, ulkoistusten ja muiden rakenteellisten muutosten suunnittelua.
● Viestintä ja yhteistyö: tarjoaa yhteisen näkymän ja kielen, joka helpottaa yhteistyötä yli yksikkö- ja tiimirajojen.Kokonaisarkkitehtuuri tekee monimutkaisesta ymmärrettävää – ja varmistaa, että kehittäminen tukee liiketoimintaa, asiakkaita ja yhteisiä tavoitteita.

Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi ja kehittäminen

Kokonaisarkkitehtuuri ei ole vain kokoelma kuvauksia, vaan tapa johtaa ja kehittää organisaatiota kokonaisuutena. Se edellyttää menetelmiä, prosesseja, työvälineitä ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka huolehtivat kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisesta, kehittämisestä ja hyödyntämisestä.Kokonaisarkkitehtuuri on myös kulttuurinen asia: se perustuu avoimuuteen, yhteistyöhön ja jatkuvaan oppimiseen. Onnistunut kokonaisarkkitehtuurityö tekee siitä luonnollisen osan organisaation päätöksentekoa ja kehittämistä.

Kokonaisarkkitehtuuritoiminto

Organisaatioissa kokonaisarkkitehtuuri on yleensä oma toimintonsa (kuten vaikkapa henkilöstö- tai taloushallintokin). Sitä voi hoitaa yksi henkilö tai useamman hengen tiimi, joka usein sijoittuu strategia-, kehitys- tai tietohallintoyksikön yhteyteen. Toiminnolla tulisi olla selkeät vastuut, resurssit ja yhteydet organisaation johtamisjärjestelmään – sinne, missä päätöksiä tehdään.Kokonaisarkkitehtuurin tehtävä ei ole korvata muita toimintoja, vaan tukea ja ohjata niitä tekemään päätöksiä ja ratkaisuja, joissa on huomioitu myös arkkitehtoniset asiat. Parhaimmillaan se on luonteva osa organisaation arkea, ei irrallinen tarkastus tai dokumentointivelvoite.

Menetelmä ja hallintamalli

Kokonaisarkkitehtuurityötä ohjaa hallintamalli, joka määrittelee, miten arkkitehtuuria ylläpidetään ja hyödynnetään. Hallintamallin ei tarvitse olla raskas – tärkeintä on, että se sopii organisaation toimintatapoihin.Tukea voi hakea tunnetuista viitekehyksistä ja manetelmistä, kuten TOGAF (The Open Group Architecture Framework), Suomi.fi kehittäjille kokonaisarkkitehtuuriviitekehys tai JHS 179. Näitä ei kannata noudattaa orjallisesti, vaan poimia parhaat käytännöt omaan organisaatioon.

Työvälineet

Kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia voi tuottaa ja ylläpitää monenlaisilla välineillä. Tärkeintä on, että valittu väline sopii organisaation tilanteeseen ja kypsyystasoon.Kevyeen käyttöön riittävät usein toimisto-ohjelmistot, kuten PowerPoint, Visio, Draw.io, Miro tai Lucidchart, joilla voi tehdä peruskaavioita ja jakaa niitä esimerkiksi Teamsissa tai intranetissä. Näillä pääsee hyvin alkuun, mutta kuvauksien hallinta, versiointi ja yhteydet eri näkökulmien välillä voivat käydä hankaliksi, kun sisältöä ja sen tuottajia kertyy enemmän.Laajempaan ja pitkäjänteiseen työhön kannattaa harkita kokonaisarkkitehtuurille suunnattuja työkaluja, kuten Ardoq, Bizzdesign, Sparx Enterprise Architect, tai open source -vaihtoehto Archi. Ne tukevat standardoituja kuvauskieliä kuten ArchiMate, pitävät elementit ja yhteydet paremmin hallinnassa sekä helpottavat arkkitehtuurin analysointia, raportointia ja yhteistyötä.Hyväkään väline ei silti tee arkkitehtuuria arkkitehdin puolesta, takaa sen laatua tai johda automaattisesti sen hyödyntämiseen. Hyvä työkalu tukee työtä, mutta ei korvaa laadukkaita kuvauksia tai yhteistyötä.

Kokonaisarkkitehti

Kokonaisarkkitehti on asiantuntija, joka vastaa arkkitehtuurin sisällöstä ja sen hyödyntämisestä organisaatiossa. Hän mallintaa kokonaisuuksia, fasilitoi keskusteluja ja tukee päätöksentekoa – toimien tulkkina ylimmän johdon, liiketoiminnan ja IT:n välillä. Yleensä hän myös toimii arkkitehtuurin menetelmien ja työkalujen omistajana. Isommissa organisaatioissa roolit voivat eriytyä (toiminta-, tieto-, järjestelmä- tai teknologia-arkkitehti), mutta pienemmissä yksi henkilö voi vastata kaikista osa-alueista.Kokonaisarkkitehti ei yleensä tee arkkitehtuurisia päätöksiä yksin, vaan hänen tehtävänään on fasilitoida päätöksentekoa: tuoda esiin vaihtoehdot, vaikutukset ja riippuvuudet niin, että päätöksentekijät voivat valita tietoisesti kokonaisuuden kannalta parhaan ratkaisun. Toisin sanoen hän ei määrää, miltä arkkitehtuurin “pitää näyttää”, vaan varmistaa, että päätöksissä huomioidaan arkkitehtoniset näkökulmat.Kokonaisarkkitehti toimii siis ennen kaikkea vuorovaikutuksen ja yhteisen ymmärryksen rakentajana – ei käskyttäjänä, vaan mahdollistajana, joka auttaa organisaatiota tekemään parempia ja johdonmukaisempia ratkaisuja.

Kokonaisarkkitehtuuri: Oppaasi organisaation muutosmatkalla

Nykypäivän organisaatioissa muutos on pysyvä olotila. Uudet teknologiat, asiakkaiden odotukset ja sääntely haastavat pitämään suunnan kirkkaana jatkuvassa liikkeessä. Tämä kirja auttaa siinä.Kokonaisarkkitehtuuri – Oppaasi organisaation muutosmatkalla on käytännönläheinen ja kattava opas kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämiseen organisaation strategisen johtamisen työkaluna. Se tarjoaa konkreettisia tapoja hallita monimutkaisuutta, ohjata muutosta ja varmistaa, että strategia, toiminta ja teknologia tukevat toisiaan.Kirja sopii johtajille, kehittäjille, kokonaisarkkitehdeille ja IT-ammattilaisille – kaikille, jotka haluavat rakentaa kestävämpää ja selkeämmin johdettua organisaatiota.

Kirjasta saat
● Selkeän tavan liittää arkkitehtuuri osaksi päätöksentekoa ja kehittämistä.
● Esimerkkejä vaikuttavista kokonaisarkkitehtuurikuvauksista.
● Vinkkejä, joiden avulla pääset nopeasti alkuun arkkitehtuurityössä.

Ensimmäinen suomenkielinen kirja kokonaisarkkitehtuurista

Eetu Niemi – kokonaisarkkitehti, konsultti ja kirjailija

Hymyilevä mies, jolla on silmälasit, parta ja lyhyeksi leikattu tukka. Hänellä on tummansininen kauluspaita, ja taustana on vaalea seinä.

Tutustu Eetun julkaisuihin kotisivulla, seuraa häntä sosiaalisessa mediassa ja lue uutiskirjettä Substackissa!

Eetu Niemi (KTM, FT) on pitkän linjan kokonaisarkkitehtuurin ja organisaatiomuutoksen asiantuntija. Hän on auttanut kymmeniä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioita kehittämään kokonaisarkkitehtuurityötään ja saamaan siitä konkreettisia hyötyjä.Hän väitteli kokonaisarkkitehtuurin hyötyjen syntymisestä ja on kirjoittanut sekä tietokirjallisuutta että kaunokirjoja, mukaan lukien lastenkirjoja. Kokonaisarkkitehtuurista Eetu on julkaissut kirjan Kokonaisarkkitehtuuri – Oppaasi organisaation muutosmatkalla (Alma Insights, 2024) sekä sen kansainvälisen painoksen Enterprise Architecture – Your Guide to Organizational Transformation (Business Expert Press, 2025).Vapaa-ajallaan Eetu harrastaa purje- ja moottorilentoa.

Usein kysyttyä kokonaisarkkitehtuurista (FAQ)

Mitä kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa?

Kokonaisarkkitehtuuri (enterprise architecture, EA) on strateginen lähestymistapa organisaation kehittämisen ja muutoksen johtamiseen. Se perustuu määrämuotoisiin ja rakenteellisiin kuvauksiin, joilla jäsennetään organisaation toiminta, tiedot, tietojärjestelmät ja teknologia sekä niiden väliset yhteydet. Käytännössä kokonaisarkkitehtuuri on sekä toimintatapa että yhteistyötä eri toimijoiden välillä – sen avulla suunnittelua ja päätöksentekoa tehdään yhteisen kokonaiskuvan pohjalta. Kokonaisarkkitehtuuri auttaa organisaatioita tekemään parempia päätöksiä, hallitsemaan monimutkaisuutta ja varmistamaan, että kehittäminen tukee strategiaa, tavoitteita ja vaatimuksia, kuten tietoturvaa ja vastuullisuutta. Se on yksi systeemiajattelun sovelluksista.

Miksi kokonaisarkkitehtuuria kutsutaan kokonaisarkkitehtuuriksi?

Kokonaisarkkitehtuuri on käännös englanninkielisestä termistä enterprise architecture. Nimi tulee siitä, että kokonaisarkkitehtuuri jäsentää organisaation (tai muun kokonaisuuden) rakenteen ja sen osien väliset suhteet. Siinä tarkastellaan toimintaa, tietoja, tietojärjestelmiä ja teknologiaa yhtenä kokonaisuutena – ei erillisinä siiloina. Arkkitehtuuri taas viittaa suunnitelmallisuuteen ja rakenteelliseen lähestymistapaan, samaan tapaan kuin rakennusarkkitehtuurissa.

Mitä hyötyjä kokonaisarkkitehtuuri voi tuottaa?

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa tekemään parempia päätöksiä ja hallitsemaan muutosta kokonaisuutena. Sen avulla organisaatio saa selkeämmän kuvan rakenteistaan ja riippuvuuksistaan, mikä parantaa suunnittelua, tehostaa toimintaa ja vähentää päällekkäisyyksiä. Samalla se tukee tietoturvaa, tietosuojaa, vastuullisuutta ja strategian toimeenpanoa.

Mitkä organisaatiot hyödyntävät kokonaisarkkitehtuuria?

Kokonaisarkkitehtuuria käytetään laajasti niin julkisella sektorilla kuin yksityisissä yrityksissäkin, mutta hyödyntämisen tapa vaihtelee. Tyypillisiä hyödyntäjiä ovat esimerkiksi ministeriöt, kaupungit, valtion virastot, suuret yritykset ja konsernit, mutta myös kasvuyritykset ja korkeakoulut. Julkisista lähteistä ja Eetun kirjoista löytyy nimettyjä esimerkkejä.

Tarvitseeko pieni organisaatio kokonaisarkkitehtuuria?

Kyllä tarvitsee – mutta kevyessä muodossa. Perusperiaatteet pätevät kaikenkokoisissa organisaatioissa: on tärkeää ymmärtää, miten toiminta, tieto ja teknologia liittyvät toisiinsa. Pienemmissä organisaatioissa kokonaisarkkitehtuuri voi olla vain muutama selkeä kuvaus tai yhteinen toimintamalli, joka auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja tukee kasvua.

Velvoittaako laki kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämiseen?

Ei velvoita. Vuoden 2019 lopussa kumotussa tietohallintolaissa (laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011) oli tällainen velvoite. Nykyään samantyyppinen kuvausvelvoite on tiedonhallintamalli, joka perustuu tiedonhallintalakiin (laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta 906/2019). Siinä ei kuitenkaan mainita kokonaisarkkitehtuuria nimeltä.

Miten tiedonhallintamalli liittyy kokonaisarkkitehtuuriin?

Tiedonhallintamalli ja kokonaisarkkitehtuuri kuvaavat pitkälti samoja asioita: toimintaprosesseja, tietovarantoja ja tietojärjestelmiä. Tiedonhallintamalliin kuuluu kuitenkin myös sisältöjä, joita kokonaisarkkitehtuuri ei tyypillisesti kata, kuten tietoturvan ja tiedon elinkaaren kuvaukset. Parhaassa tapauksessa tiedonhallintamalli kuvataan osana kokonaisarkkitehtuuria, jolloin päällekkäisyydet vältetään.

Miten kokonaisarkkitehtuurityötä käytännössä tehdään?

Kokonaisarkkitehtuuri ei ole vain dokumenttien kokoelma, vaan jatkuva toimintatapa. Työ perustuu organisaation ylätason kuvausten laatimiseen ja ylläpitämiseen sekä jatkuvaan yhteistyöhön. Käytännössä kokonaisarkkitehti tai arkkitehtuuritiimi työskentelee yhdessä liiketoiminnan, IT:n, johdon ja kehittämisprojektien ja -hankkeiden kanssa. Kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät toimintatavat tulee rakentaa sisään organisaation johtamisjärjestelmään, osaksi jokapäiväisiä käytäntöjä.

Miten kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen kannattaa aloittaa?

Aloita perusasioista, etene vaiheittain ja iteratiivisesti:1. Sovi tavoitteet ja työn laajuus. Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan, mitä sen avulla halutaan saavuttaa ja miten se tukee organisaation strategiaa.
2. Suunnittele työtavat ja yhteistyö. Miten arkkitehtuuria ylläpidetään, päivitetään ja hyödynnetään päätöksenteossa.
3. Perusta työryhmä tai nimeä vastuuhenkilö. Mukaan kannattaa ottaa liiketoiminnan, IT:n ja johdon edustajia – yhteistyö on onnistumisen edellytys.
4. Aloita nykytilan kartoittamisesta. Kuvaa ylätasolla ainakin organisaation kyvykkyydet, keskeiset prosessit, tietoryhmät ja järjestelmät.
5. Tee yhteistyötä kehittämisessä ja päätöksenteossa. Osallistu strategiatyöhön, portfolionhallintaan sekä projektien määrittelyyn ja tarkastuspisteisiin. Kuvaa tavoitetiloja ja kehittämispolkuja konkreettisten hankkeiden ja päätösten kautta.
6. Varmista jatkuvuus ja hyödynnettävyys. Huolehdi viestinnästä, kuvausten ajantasaisuudesta, laadusta ja siitä, että arkkitehtuuri pysyy mukana organisaation arjessa.Tärkeintä on aloittaa kevyesti, oppia tekemisen kautta ja varmistaa, että arkkitehtuuri tuottaa hyötyä heti alusta alkaen.

Kauanko kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen kestää?

Kokonaisarkkitehtuuri ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuva toimintamalli. Ensimmäiset hyödylliset kuvaukset ja oivallukset syntyvät usein jo muutamassa kuukaudessa, mutta organisaatiotason arkkitehtuuritoiminnon rakentaminen voi viedä 1–2 vuotta. Tärkeintä on jatkuva kehittäminen – ei täydellisyyden tavoittelu heti alussa.

Mikä kokonaisarkkitehtuurissa voi mennä pieleen?

Yleisin virhe on kuvata asioita liian tarkasti ja teknisesti – silloin hukutaan työmäärään ja kokonaisarkkitehtuuri menettää merkityksensä päätöksenteon tukena. Toinen tyypillinen ongelma on, että kuvataan paljon, mutta ei asioita, jotka oikeasti kiinnostavat päätöksentekijöitä. Jos työtä tehdään siilossa, ilman yhteistyötä muun organisaation kanssa, arkkitehtuuri jää irralliseksi. Myös raskas hallintamalli voi tukahduttaa sen. Usein kokonaisarkkitehtuuritoiminto “kuolee pois” yksinkertaisesti siksi, ettei sen hyötyjä onnistuta osoittamaan tai kukaan ei koe sitä omakseen.

Mistä löydän esimerkkejä kokonaisarkkitehtuurikuvauksista?

Hyviä esimerkkejä löytyy sekä julkisista lähteistä että kirjallisuudesta. Myös Eetu Niemen kokonaisarkkitehtuurikirjoissa on mukana kattavia, käytännönläheisiä esimerkkejä.

Kuka on kokonaisarkkitehti?

Kokonaisarkkitehti on asiantuntija, joka vastaa organisaation kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisesta ja hyödyntämisestä. Hän laatii ja ylläpitää arkkitehtuurikuvauksia, auttaa muita hyödyntämään niitä sekä hallinnoi arkkitehtuurin työtapoja ja välineitä. Kokonaisarkkitehti ei yleensä tee arkkitehtuurisia päätöksiä itse, vaan fasilitoi niiden tekemistä. Hänen tehtävänään on varmistaa, että päätöksissä huomioidaan arkkitehtoniset näkökulmat, vaikutukset ja kokonaisuus. Kokonaisarkkitehti on ennen kaikkea analysoija ja fasilitaattori, joka jäsentää monimutkaisia rakenteita, tekee ne näkyviksi ja tukee organisaatiota tekemään parempia päätöksiä yhteisen tiedon pohjalta.

Onko toimitusjohtaja, pääjohtaja tai hankejohtaja kokonaisarkkitehti?

Ei ole. Kokonaisarkkitehti ei ole sama asia kuin “kokonaisuuden johtaja”. Vaikka he johtavat kokonaisuutta omasta roolistaan, he eivät yleensä laadi arkkitehtuurikuvauksia, tue muita niiden hyödyntämisessä tai hallinnoi arkkitehtuurin menetelmiä. Kokonaisarkkitehti ei myöskään yleensä tee arkkitehtuurisia päätöksiä itse, vaan tukee johtajia niiden tekemisessä.

Kuinka yksityiskohtainen kokonaisarkkitehtuurin tulisi olla?

Kokonaisarkkitehtuuri toimii parhaiten, kun se on riittävän karkea mutta tarpeeksi konkreettinen ja ymmärrettävä. Kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan nimettyjä loogisen tason elementtejä (esimerkiksi prosessi tai tietojärjestelmä), mutta ei niiden yksityiskohtia. Liian yksityiskohtaiset kuvaukset vaativat paljon työtä ja vievät huomion pois kokonaisuudesta, kun taas liian yleiset eivät tue päätöksentekoa. Yksityiskohtaisia kuvauksia (kuten prosessikaavioita) kannattaa laatia tarpeen mukaan erikseen ja linkittää kokonaisarkkitehtuurin elementteihin, silloin kun se on järkevää.

Mihin kokonaisarkkitehtuurin sisältö perustuu?

Kokonaisarkkitehtuurin tiedot perustuvat organisaation toiminnasta, järjestelmistä ja tiedoista kerättyihin faktoihin sekä asiantuntijoiden näkemyksiin. Nykytila kuvataan sellaisena kuin se on muodostunut lukuisten päätösten ja kehittämistoimien tuloksena. Tavoitetila puolestaan pohjautuu johdon linjauksiin, strategisiin tavoitteisiin ja suunniteltuihin muutoksiin. Kuvaukset ovat yhteenveto todellisesta tilanteesta – eivät arvauksia – ja niiden luotettavuus riippuu yhteistyöstä, tiedon laadusta ja ajantasaisuudesta.

Mikä on ratkaisuarkkitehtuuri ja miten se liittyy kokonaisarkkitehtuuriin?

Ratkaisuarkkitehtuuri (solution architecture) kuvaa yksittäisessä hankkeessa tai projektissa toteutetun ratkaisun
– usein tietojärjestelmän – kokonaisarkkitehtuurimaisesti.
Siinä kuvataan, miten toiminnan tarpeet käytännössä toteutetaan prosessien, tietojen, järjestelmien ja teknologioiden osalta. Se on kokonaisarkkitehtuuria yksityiskohtaisempi ja keskittyy yhteen kehityskohteeseen. Kun kokonaisarkkitehtuuri on kuvattu, voidaan sen avulla määritellä
ratkaisun laajuus ja riippuvuudet, eli mihin kokonaisarkkitehuurin elementteihin ratkaisu vaikuttaa tai liittyy.

Mikä on viitearkkitehtuuri ja mihin sitä käytetään?

Viitearkkitehtuuri (reference architecture) on geneerinen malli, joka kuvaa, millaisia rakenteita ja ratkaisuja tietyntyyppisessä organisaatiossa tai järjestelmässä yleensä tarvitaan. Se ei kuvaa yksittäisen organisaation todellista arkkitehtuuria, vaan toimii mallipohjana tai esimerkkinä kokonais- tai ratkaisuarkkitehtuurin suunnittelulle. Viitearkkitehtuureita on julkaistu esimerkiksi kunnille, korkeakouluille ja hyvinvointialueille sekä erilaisiin IT-kokonaisuuksiin, kuten asianhallintaan, paikkatietoon ja käyttäjähallintaan. Niistä voi saada valmiita rakenteita, terminologiaa ja parhaita käytäntöjä oman organisaation arkkitehtuurityöhön – kunhan niitä sovelletaan harkiten, ei mekaanisesti.

Millaisilla työkaluilla kokonaisarkkitehtuuri kannattaa kuvata?

Kokonaisarkkitehtuuria voi kuvata monenlaisilla työkaluilla. Tärkeintä on, että valittu väline sopii organisaation tilanteeseen ja kypsyystasoon. Kevyessä käytössä riittävät usein piirrostyökalut (kuten PowerPoint, Draw.io, Miro, Lucidchart tai Visio) täydennettynä ilmaisella Archi-välineellä ja yhteistyöalustalla (kuten Teams). Laajempaan ja hallitumpaan kokonaisarkkitehtuurityöhön käytetään erikoistuneita työkaluja (kuten Ardoq, Bizzdesign tai Sparx Enterprise Architect), joissa on monipuolisempia analysointi-, visualisointi- ja yhteistyöominaisuuksia.

Miten kokonaisarkkitehtuuri liittyy digitalisaatioon?

Kokonaisarkkitehtuuri on digitalisaation perusta: se auttaa ymmärtämään, miten tieto, prosessit ja teknologia muodostavat kokonaisuuden ja missä digitalisaatiosta voi syntyä todellista arvoa. Sen avulla voidaan suunnitella digitaalisia palveluja hallitusti, välttää päällekkäisiä ratkaisuja ja varmistaa, että teknologia tukee strategisia tavoitteita.

Miten kokonaisarkkitehtuuri liittyy tiedonhallintaan?

Kokonaisarkkitehtuuri ja tiedonhallinta tukevat toisiaan. Arkkitehtuurissa kuvataan, mitä tietoa organisaatiossa on, missä sitä käsitellään ja miten se liikkuu järjestelmien välillä. Tiedonhallinta puolestaan varmistaa, että tieto on laadukasta, löydettävää ja turvallisesti hallittua. Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa rakenteen ja näkyvyyden tiedonhallinnan toteuttamiseen.

Miten kokonaisarkkitehtuuri liittyy tiedolla johtamiseen?

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa tunnistamaan organisaation tietopääoman ja kuvaamaan sen käsittelyn. Tätä voidaan käyttää tiedolla johtamisen suunnittelun pohjana. Kokonaisarkkitehtuuri on myös itsessään tietoa, jota voidaan käyttää tiedolla johtamisessa.

Mihin tämän tietopaketin sisältö perustuu?

Tämän sivun sisältö pohjautuu käytännön kokemuksiin useista kymmenistä organisaatioista sekä Eetu Niemen kirjoihin ja tutkimuksiin aiheesta.

Mistä saan lisätietoa?

Tutustu Eetu Niemen kirjaan Kokonaisarkkitehtuuri – Oppaasi organisaation muutosmatkalla (Alma Insights, 2024) sekä sen kansainväliseen painokseen Enterprise Architecture – Your Guide to Organizational Transformation (Business Expert Press, 2025). Voit myös tilata uutiskirjeen Enterprise Architecture Transformation, jossa aihetta käsitellään käytännönläheisesti.

Linkit

© 2025 Eetu Niemi. Kaikki oikeudet pidätetään.
Sivuston sisältöä ei saa kopioida tai käyttää ilman lupaa.